Näin onnistut vetytutkimuskeskittymän rakentamisessa
28 Elokuuta 2026
Minna Näsman
Luulajan teknillisen yliopiston vetytutkimusohjelma CH2ESS juhli viisivuotista taivaltaan tällä viikolla vuosittaisten tutkimuspäiviensä yhteydessä. Ohjelma vastasi kiinnostavalla tavalla kysymykseen, mistä on menestyksekäs osaamiskeskittymä tehty.
CH2ESSin ensimmäinen johtaja Rikard Gebart kuvasi kalenterimerkintöjensä pohjalta kiihkeitä neljää kuukautta vuoden 2021 alussa. Niiden mukaan alussa oli kansallisesti tärkeän ison yrityksen disruptiivinen visio tulevasta eli LKAB:n vedyn tarve tulevaisuudessa teräksen tuottamiseksi ilman fossiilisia polttoaineita.
Tähän ja muuhun teollisuuteen oli jo vanhastaan vahvasti linkittynyttä perustutkimusta LTU:ssa. Esimerkiksi biopolttoainetutkimuksen pohjalta olemassa oli teollinen testi-infrastruktuuri, LTU Green Fuels Piteå. Yliopisto joutui kuitenkin LKAB:n vision edessä kysymään, miten tutkimus- ja kehitystoimintaa voidaan nopeasti skaalata vastaamaan näitä radikaalisti muuttuvia tarpeita. Johtopäätös, että LTU Green Fuels Piteåån piti saada elektrolyyseri, oli helpoimmasta päästä.
Photo: Ali Valizadeh, Minna Näsman
Lisää vauhtia päätöksentekoon toi terästeollisuuden startup, jonka nimi siinä vaiheessa oli H2 Green Steel. Sillä ja LKAB:lla oli vahva intressi teollisiin tutkimusympäristöihin, joissa uusia prosesseja pystyttäisiin koestamaan ennen tuotantolaitoksen rakentamista. Siksi yliopiston hanke vetyosaamiskeskittymän rakentamiseksi sai niiltä vankan tuen.
Lisäksi alussa ei tarvittu Gebartin mukaan kuin nopeaan päätöksentekoon valmis yliopisto-organisaatio ja resurssitehokas mediastrategia: hankkeen nimi, olemassa olevaan testilaitokseen kiinnitetty kyltti sekä tarvittavat luvat ja rahoitus toiminnan organisoimiseen CH2ESSin julkaisuhetkellä.
”Tärkeä menestystekijä oli se, että luotimme vaistoihimme ja uskalsimme lähteä liikkeelle, vaikka kaikkia yksityiskohtia ei ollutkaan selvitetty heti alussa. Yksityiskohdat voidaan ratkaista myöhemmin, mutta kun aikaa on vähän, tärkeintä on päästä liikkeelle luottavaisin mielin ja päättäväisesti,” hän summaa.
Photo: Minna Näsman
Gebart jakoi kiitosta jatkon osalta myös sinnikkäälle projektipäällikölle (Fredrik Granberg), liike-elämän megaverkottajalle (Mox Murugan), kansainvälisesti meritoituneelle ulkopuoliselle vetytutkijalle, joka toimi hankkeen mentorina (Bruno G. Pollet), sekä ihmistaidoilla varustetulle nuoremmalle johtajalle, joka otti tutkimuksen suuntaamisen viisaasti asiakseen (Cecilia Wallmark).
Mitä sitten tapahtui?
Seuraavat askelet olivat yliopistojen perustoimintaa: projektihakemusten tekoa, tutkimusta, tulosten esittelyä, uusien projektihakemusten tekoa. Yritykset pääsivät laajentamaan tutkimus- ja kehitystoimintaansa yliopiston infrastruktuurien avulla ja yliopisto yritysten käyttötapausten, infrastruktuurin ja pohjatietojen avulla.
Missä nyt ollaan?
Infrastruktuurin kehittämisen osalta ollaan viiden vuoden jälkeen ohittamassa tärkeä virstanpylväs: biopolttoaineiden tuotantoketjun viereen tuotavan elektrolyyserin toimittaja julkaistiin tutkimuspäivässä.
Ensimmäisten tutkimusprojektien osalta ollaan tulosten äärellä projektiportfoliossa, joka kattaa vetyyn liittyviä kysymyksiä paloturvallisuudesta pinnoitteisiin ja erilaisten vedyntuotantotapojen kehityksestä ratkaisujen sosiaaliseen hyväksyttävyyteen.
Photo: Ali Valizadeh
Teollisuuden osalta ollaan vihreän teräksen tuotannossa SSAB:n tuotantolaitoksilla Luulajassa ja rakentamassa nykyään Stegran nimellä kulkevan startupin tuotantolaitosta Bodenissa.
Ruotsissa on tällä hetkellä 500 vetyyn liittyvää tutkimusta julkaissutta tutkijaa, ja CH2ESS laajemmassa kontekstissaan toimii innostavana inspiraationa sekä alueille että yliopistoille naapurimaissa, kuten Suomessa.
Mitä tämä edellytti?
Ytimekkäästi ilmaistuna tutkimuspäivien aikana nousivat esiin ainakin seuraavat edellytykset CH2ESSin kaltaisen menestyksekkään osaamiskeskittymän syntymiselle:
-
Sitkeyttä jatkaa projektista seuraavaan vastoinkäymisistä huolimatta
-
Strategista näkemystä siitä, mihin tutkimusta suunnataan: millaisia projektirahoituksia halutaan
-
Kansainvälistä tutkimus- ja yritysyhteistyötä
-
Otollisen ajanhetken, momentumin
Mitä seuraavaksi?
CH2ESS on aloitteentekijä pitkäaikaisen rahoituksen hakemisessa vetytutkimuksen osaamiskeskittymään. Joulukuussa selviää, mitkä n. 8 hanketta valikoituvat kymmenvuotisen rahoituksen saajaksi 65 hakijan joukosta. Norjassa tällaisia keskittymiä on jo kaksi ja Oulun yliopisto on Suomen puolella hakenut vastaavanlaista rahoitusta 4+4 vuodeksi.
Alueita Pohjanlahden perällä yhdistää yliopisto-yritys-yhteistyö erityisesti teräksen- ja kemianteollisuudessa. Nopean skaalauksen tarve puhtaille, fossiilisia korvaaville ratkaisuille ei ole poistunut. Teräksen lisäksi niitä tarvitaan niin lento- kuin meriliikenteen polttoaineissa ja lannoitteissa.
Näillä osaamiskeskittymillä on varaa vielä vahvistaa tukeaan murroksessa muuttuville paikallisyhteisöille ja niiden päätöksentekijöille. Tämä on tehtävissä vahvistamalla yhteiskuntatieteiden ja humanististen aineiden roolia tutkimushankkeita suunniteltaessa. Vedyn ympärillä on isompi konteksti, johon kuuluu energian lisäksi esimerkiksi ICT-sektorin kehittyminen. Alueen kunnat ja kaupungit tuskailevat siihen kehitykseen liittyvän päätöksenteon kanssa jo tänään.
Photo: Minna Näsman, Ali Valizadeh
Sen(kin) teeman pohjalta toivotamme CH2ESS-tutkijat tervetulleeksi jatkamaan keskustelua vety- ja dataviikolla Oulussa
helmikuussa 2026!