Kuka voi investoida ja mihin, säästääkseen?

 

Kaikilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta investoida uusiin ratkaisuihin. Keskustelussa kyseltiin, voitaisiinko oikeudenmukaisuuden kysymyksiin löytää yksinkertaisia ratkaisuja rakentamisen ja energian käytön tehokkuudesta kotona, jotta erilaiset taloudet saataisiin muutokseen mukaan.

 

Keskustelussa pohdittiin myös, millainen rooli sosiaali- ja energia- tai ilmastopolitiikalla tilanteessa on. Enni Ruokamo huomautti, että sosiaalipolitiikan ja sosiaaliturvan puolella pystytään lyhyellä aikavälillä puuttumaan ja pelastamaan tilanteita, mutta pitkällä aikavälillä ratkaisut nousevat energiapolitiikasta. Sitä suunniteltaessa täytyy miettiä myös, mikä vaikutus tilanteeseen on, jos investointeja ei tehdä. Energiapolitiikalla voidaan mahdollistaa koteihin riittävä energiatehokkuus ja sopiva lämmityskanta. Ne lisäävät kotitalouksien kykyä vastata energian hintavaihteluun samalla kun päästöt vähenevät.

 

Panelistit totesivat tähän, että lyhyellä aikavälillä tarkasteltuna energiamurros voi aiheuttaa jännitteitä, mutta niistä huolimatta niin kuluttajien kuin kuntien, päättäjien ja investoijien tulisi pystyä tekemään päätöksiä, jotka hyödyttävät kaikkia pitkällä aikavälillä. Ilman vakaata, pitkäjänteistä ja kunnianhimoista toimintaympäristöä murros ei etene.

 

Sähkön siirron alueelliset ja paikalliset jakolinjat

 

Professori Lasse Peltonen tarkasteli energiamurroksen vaikutuksia kunta- ja aluetasolla. Hän huomautti, miten tärkeä ja iso osa energiasiirtymästä syntyviin maankäytön muutoksiin tulee uusien energian siirtolinjojen rakentamisesta. Näistä syntyy monenlaisia alueellisia ja paikallisia vaikutuksia, jotka muodostavat jännitteitä paitsi keskenään, kansallisen tason tavoitteiden kanssa liittyen ilmastonmuutoksen hillintään. Peltonen korosti, että näiden jännitteiden ymmärtäminen on myös tärkeä osa vihreän siirtymän hyväksyttävyyttä ja sujuvaa hallintaa.

 

Peltonen nosti esiin, kuinka tällä hetkellä Suomi on uusiutuvan energian tuotannossa jakautunut itään ja länteen. Itä-Suomen haastava rooli liittyy vahvasti Puolustusvoimiin. Alueella on yksittäisiä tuulivoimahankkeita, mutta suurempaa kehitystä ei ole nähtävissä, toisin kuin tuulivoimaa kiivaasti rakentaneessa lännessä. Koska myös isot, teollisen mittakaavan sähköä hyödyntävät hankkeet hakeutuvat uusiutuvan energian perässä länteen, maakunnat hyötyvät energiasiirtymästä tällä hetkellä epätasaisesti.

 

Yrittäjäneuvos Aaron Michelin valotti, miten sähkön alhainen hintataso vetää sähköä hyödyntävää uutta teollisuutta puoleensa samaan aikaan kuin se saa uuden sähköntuotannon hankkeita hakeutumaan kannattavuussyistä korkeamman hintatason alueille. Tästä johtuu, ettei kaikki kehitys tapahdu kaikissa paikoissa samaan aikaan. Ajan myötä uusi kysyntä kuitenkin nostaa sähkön hintaa siellä, missä se on uuden tuotannon rakentamisen kannalta liian matalalla. Uusi tuotanto taas laskee hintatasoa, mikä houkuttelee sitä hyödyntäviä investointeja. Hän kehotti siksi ajattelemaan, millaiset energiaratkaisut sopisivat Itä-Suomeen, myös Puolustusvoimien näkökulmasta, ja millaisin kannustimin sinne voisi investointeja saada.