SuomiAreena 2025
27 Kesäkuuta 2025
Taika Tikkanen
SuomiAreena 2025 kokosi jälleen yhteen päättäjät, asiantuntijat, yritykset ja kansalaiset keskustelemaan ajankohtaisista yhteiskunnallisista aiheista. Myös JustH2Transit oli mukana nostamassa keskusteluun vetysiirtymän oikeudenmukaisuuden kysymyksiä.
Risteävien intressien yhteensovittaminen on välttämätöntä, jotta vihreä vetysiirtymä saadaan toteutettua oikeudenmukaisesti
​
JUST ENERGY -tutkimusohjelma, johon myös JustH2Transit-hankkeemme kuuluu, järjesti SuomiAreenassa ti 24.6. keskustelun energiamurroksen oikeudenmukaisuudesta, jossa pohdittiin sitä, miten murroksen reiluus ja kohtuullisuus ulottuu globaaleista kysymyksistä yksittäisten kansalaisten arkeen asti. Keskustelu voitiin kiteyttää siihen, että energiasiirtymän hyödyt ja haitat pitää jakaa alueellisestikin tasaisesti, vastuuta ei saa jättää kansalaisten harteille ja tiedon jakaminen on keskeisessä roolissa, jos ja kun energiamurros halutaan viedä maaliin oikeudenmukaisesti. Paneelikeskustelun sisällöistä voit lukea lisää blogikirjoituksesta (linkki) ja sen tallenne on katsottavissa täältä (linkki).
​
Vetytalouden kipupisteisiin pureuduttiin yhteiskunnan hyväksynnän ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta myös tutkijamme Essi Laitisen (VTT/UEF) ja vuorovaikutusvastaavamme Minna Näsmanin (Akordi) vetyvartissa ke 25.6. Vetyareenalla. He vastasivat esityksessään herätteleviin kysymyksiin vetysiirtymän ajankohtaisista haasteista: Tuleeko Suomesta vetytalouden Kongo? Voiko puolikas kaavoittaja edistää seitsemää vihreän siirtymän hanketta samanaikaisesti? Voidaanko hömötiaiskannan kaksinkertaistaminen asettaa vetyhankkeen suunnitteluperiaatteeksi? Onko se Ren-Gasin ongelma, jos Kolpanlahden läpi kulkevaa sähkönsiirtolinjaa pitää vahvistaa? Tietääkö kunnanvaltuustossa istuva sairaanhoitaja mitä T-kem tarkoittaa?
​
Keskustelu nosti esiin sen, että vetysiirtymä on ennen kaikkea yhteiskunnallinen kysymys, joka vaatii paikallista hyväksyntää sekä todellisten haasteiden ratkomista moninäkökulmaisesti. Vetysiirtymä edistyy siellä, missä eri osapuolten intressit voidaan sovittaa yhteen.
Vetytaloutta monesta näkökulmasta
​
Keskiviikkona 25.6. Vetyareenalla kuultiin koko päivän ajan laajasti puheenvuoroja vetysiirtymän eri näkökulmista. Puheenaiheina oli mm. poliittisen päätöksenteon merkitys, investointien toteutuminen, siirtoverkoston tarpeellisuus sekä arvoketjujen, osaamisen ja yhteistyön luominen.
​
Sääntelyn rooli herätti vilkasta keskustelua. Monet tahot toivoivat sääntelyyn ja poliittiseen päätöksentekoon pitkäjänteisyyttä, jatkuvuutta ja ennakoitavuutta. Byrokratian pelättiin vievän liikaa resursseja, mutta myös turvallisuuden ja luottamuksen merkityksestä muistutettiin. Hyvä sääntely ei estä kehitystä, vaan mahdollistaa sen mm. vauhdittamalla kysyntää.
​
Useat keskustelijat, kuten ilmasto- ja ympäristöministeri Sari Multala, toivat esiin näkemyksen, että kunnianhimoiset ilmastotavoitteet ja kilpailukyky eivät ole toistensa kilpailijoita vaan kulkevat käsi kädessä. Suomella on mahdollisuus profiloitua vetytalouden ja puhtaan teknologian edelläkävijänä, mikä voi houkutella kansainvälisiä investointeja. Se kuitenkin vaatii kunnianhimoisia tavoitteita sekä toimia niiden saavuttamiseksi. Terästeollisuus nostettiin hyväksi esimerkiksi alasta, jonka siirtyminen vetyperustaiseksi mahdollistaisi Suomen ilmastotavoitteet sekä loisi kansallisia arvoketjuja.
​
Monissa keskusteluissa turvallisuuden ja huoltovarmuuden kysymykset nousivat korostamaan vetysiirtymän merkitystä. Siirtymä pois fossiilisista polttoaineista nähtiin kriittisenä ilmastotavoitteiden lisäksi myös geopoliittisesta näkökulmasta. Venäjä-riippuvuudesta irtautuminen ja huoltovarmuuden vahvistaminen luovat painetta kotimaiselle energiantuotannolle.
Puheenvuoroissa toistui myös tarve rakentaa arvoketjuja Suomeen – ei pelkästään tuottaa vetyä vientituotteeksi, vaan jalostaa siitä myös korkean lisäarvon tuotteita. Siinä yhtenä tekijänä on vedyn siirtoverkosto, jonka tarpeellisuudesta, kustannuksista ja rakentamisen aikatauluista käytiin keskustelua moneen otteeseen. Lisäksi vetylaaksot nähtiin tärkeinä yhteistyön alustoina sekä pilottiympäristöinä. Myös pohjoismaista yhteistyötä sekä paikallistason ja kuntien aktiivista roolia painotettiin. Monessa yhteydessä muistutettiin, että yhteistyö on suomalainen supervoima.
​
Vetytalouden rakentaminen vaatii osaamista sekä tutkimus- ja kehitystyötä. Huolta herätti erityisasiantuntijoiden määrän väheneminen ja osaajapula, joka voi hidastaa siirtymän toteutumista. Esimerkiksi yritysten ja Aalto-yliopiston yhteistyö nostettiin esiin tapana kehittää osaamista.
Kaikki vetytalouden palaset, kuten hankekehitys, osaaminen ja infrastruktuuri, pitäisi kehittää samanaikaisesti, joten resurssien panostusta vaaditaan laajasti eri osa-alueille. Jotta riittävät investoinnit voivat toteutua, tarvitaan sekä yksityistä että julkista rahaa. Erityisesti kansainvälisen pääoman tarvetta korostettiin monissa puheenvuoroissa. Yksityisiä investointeja varten tarvitaan uskottava ja vakaa ympäristö, jossa suunta on selkeä eikä päätöksenteko ole poukkoilevaa.
Tapahtuman läpileikkaava viesti oli selkeä: tulevaisuuden polkuja rakennetaan nyt ja vetysiirtymä tarvitsee laajaa yhteistyötä valtioiden, yritysten, sijoittajien, kuntien, tutkimuslaitosten sekä kansalaisten kesken. Investointien, osaamisen ja lainsäädännön on kuljettava samassa tahdissa, ja poliittisen päätöksenteon tulee olla ennakoitavaa ja pitkäjänteistä.
​
Suomi voi olla oikeudenmukaisen vetysiirtymän edelläkävijä, jos teemme strategisesti töitä sen eteen. Kuten todettiin: "Ei lähdetä mopolla moottoritielle – keinojen pitää vastata tavoitteita."​
​
Tutustu videolta päivän tunnelmiin: (video)
​
